Moision kartano
Moision kartano on kartano Elimäellä, Kouvolassa.
Moision Taide- ja Pitokartanon historia
Moision Taide- ja pitokartano Oy on syntynyt kouvolalaisen kauppiaspariskunnan Seija ja Pentti Hasun taideharrastuksesta ja keräilystä. Kouvolan kauppahallissa vuodesta 1968 asti liha-alan vähittäis- ja tukkukauppaa pitänyt kauppiaspariskunta on raskaan päivätyön ohella kerännyt kaunista taidetta ja antiikkia ympärilleen.
Kun taide oli täyttänyt kodin, heräsi ajatus saattaa taidekokoelmat myös yleisön nähtäväksi. Samoihin aikoihin Elimäen kunta etsi Moision kartanoon ympärivuotista yrittäjää. Alkuvuodesta 1997 Pentti Hasu oli yhteydessä Elimäen kunnan päättäjiin ja näin saatiin neuvottelut käyntiin uuden yrityksen perustamisesta Elimäelle. Kunnan johto kiinnostui Hasujen liikeideasta juuri taiteen ja historian painotuksen vuoksi. Keväällä 1997 vuokrasopimus allekirjoitettiin ja Moision Taide- ja pitokartano Oy oli syntynyt.
Kartanon toimitusjohtajaksi ja mamselliksi tuli Seija ja Pentti Hasun tytär Anne Hasu. Anne Hasu alkoi kehittää yrityksen toimintaa vuoden 1998 alusta.
Hasujen omien kokoelmien esille tuominen on iso osa kartanon nykyistä interiööriä. Kartanossa on vanhojen mestareiden maalaustaidetta sekä Wäinö Aaltosen, Jussi Mäntysen, Johannes Takasen ja Ville Vallgrenin veistotaidetta.’
MOISION KARTANON HISTORIA
Moision kartanoa ovat sen nelisatavuotisen historian aikana hallinneet vahvat suvut, joista kukin on antanut paikalle oman leimansa.
Liivinmaalainen aatelismies Henrik Wrede luovutti ratsunsa Ruotsin kuningas Kaarle IX:lle Baltian niemimaalla vuonna 1605 käydyssä Kirkholman taistelussa. Kuningas ei toki lahjoittanut koko valtakuntaa hevosesta, mutta palkitsi taistelussa menehtyneen Wreden lesken ja jälkeläiset laajoilla läänityksillä Kymenlaaksossa. Wrede suvun hallussa Moisio palveli puolitoista sataa vuotta vaatimattomana karjakartanona.
Forsellesin suvun omistukseen Moisio siirtyi vuonna 1767 tehdyillä tilakaupoilla. Itsenäiseksi asuinkartanoksi sen muutti majuri Fredrik Juhan Ulrik af Forselles, joka Carl Ludvig Engelin piirustusten mukaan rakennutti mäelle paikkakunnan ensimmäisen kivisen rakennuksen. Kartanon 20 huonetta olivat täynnä elämää, sillä Moision majuri sai kahden vaimonsa kanssa yhteensä kymmenen lasta. Forsellesin suvun tarina päättyi konkurssihuutokauppaan 1880.
Virolaisen Bergin suvun hallussa Moision oli vain muutaman vuosikymmenen siirtyen vuonna 1907 Elimäen kunnalle. Moision maat pilkottiin ja kartanon alustalaiset hyödynsivät mahdollisuutta lunastaa tilansa kunnalta. Kartanon päärakennus toimi vanhainkotina noin 60 vuoden ajan ja sen jälkeen pari vuosikymmentä sosiaalialan kouluna.
Viimeisimpänä lenkkinä "hallitsijasukujen" sarjassa ovat syksyllä 1997 kartanon Elimäen kunnalta vuokranneet Hasujen perheyhtiö.
