Elimäen kirkko
Elimäen kirkko kuuluu maamme vanhimpiin puukirkkoihin ja se on yksi 1600-luvulta säilyneistä ristikirkoista.
Kun Elimäen seurakunta rakennutti nykyisen kirkkonsa, siihen vaikutti ratkaisevalla tavalla Peippolan kartanon silloinen omistaja Kasper Wrede 1600 luvulla. Kirkko rakennettiin silloiseen Peippolan kylään ja Wrede lahjoitti tontin.
Alttaritaulu joka on kirkossa vielä tänäkin päivänä, on Wreden sotasaaliina 30-vuotisesta sodasta tuoma. Siinä on vuosiluku 1632.
Nykyisen muotonsa se on saanut 1678.
Kirkossa on maassamme harvinainen barokkityylinen kuoriaita vuodelta 1666. Alttarilaitteen tauluineen on lahjoittanut Casper Wrede yhdessä vaimonsa Sophia Tauben kanssa.
Arvokas, kolmiosainen alttaritaulu on ollut jo Elimäen aikaisemmassa kirkossa.
Saarnatuoli on 1600-luvun puolivälistä ja sen on suunnitellut Pernajan mestari Lorentz Haberman.
Kirkon seiniä ja todennäköisesti myös kattoholveja ovat koristaneet viipurilaisen Valentin Betken mustavalkoiset maalaukset vuodelta 1679. Maalauksista on nykyään nähtävissä vain lehterien taustoilla säilyneitä osia.
Kellotapuli on myös barokkityylinen ja sen tekijänä on ollut Aatami Juhonpoika Marttila. Tapuli on rakennettu 1700-luvun lopulla.
Elimäen vaakuna oli Elimäen kunnan tunnus. Se esiteltiin ensimmäisen kerran 26.5.1951 Elimäen kunnanvaltuuston kokouksessa. Vaakunan on suunnitellut taiteilija Gustav von Numers everstiluutnantti Eero-Eetu Saarisen aiheiden pohjalta. Elimäen liityttyä Kouvolaan 1.1.2009 vaakuna ei enää edusta itsenäistä kuntaa vaan siirtyy kotiseutuvaakunaksi.
Elimäen vaakunan hopeisessa yläkentässä on musta, takajaloillaan seisova kruunupäinen ratsuhevonen, jonka kruunu, valjaat ja varukset ovat kultaiset. Punaisessa alakentässä on kaksi hopeista päivätyökapulaa ristissä ja niiden yläpuolella on hopeinen neliapila.
Ratsuhevosen aihe on saatu Wrede af Elimä -aatelissuvun vaakunasta ja se symboloi uhrautuvaisuutta ja isänmaanrakkautta, tarkemmin aihe on saatu Kirkholman taistelusta 1605. Siinä kuvataan hevosta, joka ammuttiin kuoliaaksi kuninkaan alta. Kuningas oli Kaarle IX.
Alakentän päivätyökapulat viittaavat Elimäen yhteiskunnalliseen historiaan, torpparilaitokseen ja kuvaavat menneiden sukupolvien työtä. Alakentässä on kuvattu kaksi taksvärkkikapulaa ristikkäin, muistutuksena 300-vuotisesta torppariajasta (kaateisena olevat kapulat kuvaavat torpparilaitosjärjestelmän kuuluvan menneisyyteen).
Keskellä on nelilehtinen apila, se kuvaa Elimäkeä vanhana maatalouspitäjänä.
